fishing-rod-474095_1280

Onkiminen

Maksuton joka miehen oikeus. Sen harjoittamiseen ei

tarvita lupaa. Tämä tarkoittaa onkimista ilman viehettä ja

heittokalastukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalastusta, jossa

käytetään yhtä vapaa ja koukkua. 

 

Pilkkiminen

 Maksuton joka miehen oikeus. Sen harjoittamiseen ei

tarvita lupaa. Kalastuslaissa maksuttomalla pilkkimisellä tarkoitetaan

kalastusta yhdellä lyhyehköllä vavalla ja siimaan kiinnitetyllä

pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä.

 

Ravustus

Ravustus käynnistyy 21.7. klo 12.00 ja päättyy 31.10.

Lapissa ravustus alkaa 1.8. Ravustukseen tarvitset ravustusluvan.

Ravustajan on tärkeää erottaa kotoperäinen jokirapu täpläravusta ja

tietää miksi rapuruton estäminen on ravustajan tärkein tehtävä.

Ravustajan on siis oltava hyvin perillä kaikista ravustukseen liittyvistä

ohjeista ja tiedoista.

 

Saalispalaute

Metsähallitus kerää saalispalautetta, jonka perusteella

kalavesien käyttö ja hoito suunnitellaan oikein. Kun kalastaja antaa

saalispalautteita vaikkapa suosikkikohteeltaan, hän osallistuu siten

kalavesien hoitoon.

 

Pyydyskalastus

Pyydyskalastaminen tarkoittaa kalastamista verkoilla,

katiskoilla ja muilla seisovilla pyydyksillä. Näiden käyttämiseen tarvitaan

pyydyslupa. Pääosa järvien vesistä kuuluu pyydyslupa-alueisiin, mutta

jokivesillä ja pienillä lampivesillä ei saa kalastaa seisovilla pyydyksillä.

Rauhoitusaika on ajanjakso, jolloin tiettyjen kala- tai rapulajien

pyydystäminen on kiellettyä. Rauhoitusaikana pyydykseen tarttunut

rauhoitettu kala tai rapu on laskettava vapaaksi.

Yleiskalastusoikeus on jokamiehenoikeuksiin rinnastettava

kalastusoikeus, joka voi olla maksullinen tai maksuton.

 

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Valtion aluehallintoviranomainen, jossa sijaitsee maa- ja metsätalousministeriön

alainen kalataloushallinnon piiriorganisaatio, kalatalousyksikkö. Näitä on

yhteensä kolme kappaletta. Kalatalousyksiköiden toimipisteitä on 11 ja

niiden tehtävänä on neuvoa kalastukseen liittyvissä asioissa.

Kalastonhoitomaksu on valtion veroluonteinen kalastusmaksu. 18‒64-

vuotiaat kalastajat ovat velvollisia maksamaan maksun. Maksua ei

tarvitse suorittaa jos kalastus tapahtuu pelkästään pilkillä, ongella tai

silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksulla kattaa lähes koko maan.

Lisätietoa Kalastusluvista Ely-keskus

 

Pyyntimitta

Pyyntimitta on kalojen ja rapujen alinta tai ylintä sallittua

pyyntimittaa. Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun,

yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. Pyyntimittaa pienempien ja

suurempien kalojen pyytäminen on kiellettyä.

Kalastuksen valvonta: Kalastusta koskevia säännöksiä valvovat poliisi,

kalastusviranomaiset, tulli- ja rajavartioviranomaiset sekä

Metsähallituksen erätarkastaja ja valan tehneet kalastuksenvalvojat.

Heillä on myös oikeus ottaa talteen luvattomaan kalastukseen käytetyt

välineet ja niillä hankittu kalasaalis.

 

Kalastusalue

on lakisääteinen yhteistoimintaelin. Sen jäseninä ovat

osakaskunnat, vesialueen omistajat, ammattikalastajien järjestöt ja

virkistyskalastajien järjestöt. Se on muodostettu yhden tai useamman

kunnan alueelle kalataloudellisesti yhtenäiseksi toimintayksiköksi.

Suomessa on kaikkiaan 225 kalastusaluetta.

 

Kalastuskieltoalue

Viranomainen voi kieltää onkimisen, pilkkimisen ja

viehekalastuksen tietyillä alueilla. Tällaisia ovat esim. ELY-keskuksen

myöntämä kalastuslain 54 §:n mukainen viehekalastuskielto. Kalastus

voi olla kiellettyä myös muilla lain mukaisilla perusteilla.

Kalastusoikeuden haltija voi olla osakaskunta, yksityisveden omistaja

tai kalaveden vuokraaja. Kalastusoikeuden haltija on velvoitettu

järjestämään kalaveden kalastus ja kalakannan hoito kestävän käytön

periaattetta noudattaen.

 

Kalavesien hoito

Kalastusluvista saadut tulot käytetään kalavesien ja

kalastusjärjestelyiden hoitoon ja tiedotukseen. Metsähallituslain mukaan

kalastusasiat ovat julkisia hallintotehtäviä. Näin ollen Metsähallitus ei

kerää kalastusluvista rahaa valtiolle. Saadut lupatulot palautuvat mm.

kalavedenhoidon myötä takaisin kalastajille. Kalavesien hoito pitää

istutusten lisäksi sisällään muita keinoja vaikuttaa kalastoon ja

kalavesien laatuun.

 

Virkistyskalastus

Suomessa on erityisiä virkistyskalastukseen

tarkoitettuja kohteita, joissa kalakanta sekä puitteet

kalastusharrastukselle ovat erityisen suotuisat.

Virkistyskalastuksen harjoittaja tarvitsee oman kohdekohtaisen

vapakalastusluvan.

Yleisvesi

meressä on merialueella kylärajojen ulkopuolella sijaitseva

vesialue, jossa kotitarve- ja virkistyskalastus on vapaata (18-64 -vuotiaat

ovat velvoitettu maksamaan kalastonhoitomaksu).

Yleisvesi järvessä on tiettyjen suurten järvien (Höytiäinen, Inarijärvi,

Koitere, Lappajärvi, Orivesi, Oulujärvi, Puruvesi, Pyhäselkä ja Päijänne)

selkävesillä sijaitseva vesialue, jossa näihin järviin ulottuvien kuntien

asukkaat saavat harjoittaa koukkukalastusta ilman lisälupia.