Ammattina kalastus

Ammattikalastusta harjoitetaan Suomessa sekä merillä että sisävesillä.

Ammattikalastajia maastamme löytyy noin 1500, joista päätoimisia on

vain noin 200.

 

Työssä tarvitaan mm. kalojen pyynti- ja käsittelytaitoa sekä kalakantojen

tuntemusta. Kalastajan on hallittava myös aluksen ja pyyntivälineiden

huollot ja korjaukset. Ammatissa tarvitaan hyvää kuntoa ja vesillä

liikkumisen taitoa.

 

Työ ajoittuu pääosin kesään ja syksyyn.

Kalastuskausi alkaa jäiden lähdettyä ja päättyy vesistöjen jäätymiseen.

Talvikalastusta voi harjoittaa vasta jäiden ollessa tarpeeksi kestävät.

Kauden pituus vaihtelee vuosittain ja vesistöjen mukaan.

Elinkeinokalastus on mitoitettu maassamme kalakantojen mukaan. Sitä

harjoitetaan luonnonvarojen kestävän käytön sallimissa rajoissa.

Kalakantoja ei näin ollen pyydetä liian vähiin eikä loppuun.

Viljely

Ruokakalan viljely on Suomessa vähentynyt tasaisesti 90-luvun alusta lähtien. Vuosi

1991 oli huippuvuosi, josta on tultu alas yli 40 prosenttia. Kotimaista

kalantuotantoa on korvannut ennen kaikkea norjalainen tuotanto, joka on

kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Vuonna 2008 Norjan

kalankasvatus kattoi koko Euroopan vesiviljelytuotannosta jo lähes 40

prosenttia. Erityisesti viime vuosina kasvanut norjalainen kalantuotanto

on korvannut suomalaista kalantuotantoa. Vuonna 2008 norjalainen

kalankasvatus kattoi koko Euroopan vesiviljelytuotannosta jo 40

prosenttia. Tuotannon väheneminen Suomessa on vaikuttanut myös

siihen, että, kalankasvatuksesta koituva ympäristön kuormitus on

pienentynyt. Lisäksi parantuneet ruokintatekniikat ja rehun vähäisempi

käyttö ovat merkittävästi pienentäneet päästöjä. Kalankasvatuksen

ravinnepäästöt ovat puolittuneet viimeisen 15 vuoden aikana.

Sisävesikalastuksessa tärkein saaliskala on muikku. Kalastuksen

merkittävimmät alueet ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa.

 

Ammattikalastuksen saalis sisävesillä on ollut noin 5 000 tonnia per

vuosi. Tämä on alle viisi prosenttia merikalastuksen saalismäärästä.

Ammattikalastaja pyysivät merestä lähes 118 miljoonaa kiloa kalaa

vuonna 2007. Merkittävin saaliskala on Pohjanlahdella pyydettävä

silakka. Kilohailia kalastetaan Itämeren pääaltaalla ja turskaa Ruotsin

eteläpuolella olevan Bornholmin vesillä. Lohen pyydetämisen pääalueet

ovat Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahden rannikoilla.

Kalastusalan ammatteja ovat mm. ammattikalastaja, kalatalousjohtaja,

kalastusbiologi, kalatalousneuvoja / kalatalouskonsulentti / konsulentti,

kalastusmestari, kalanviljelijä, kalastaja, kalastuksenvalvoja,

kalavedenhoitaja, toiminnanjohtaja (kalastajaliitto), kalakauppias, myyjä,

matkailuyrittäjä, kalastusopas, opettaja / kalatalousopettaja,

kalastusneuvos, ylitarkastaja / tarkastaja, kalatalousylitarkastaja /

kalataloustarkastaja.

Koulutus

Kalatalouden perustutkinto on mahdollista suorittaa toisen asteen

ammattillisissa oppilaitoksissa. Mahdollisuus on suuntautua kalastajaksi,

kalanviljelijäksi, kalanjalostajaksi tai kalastuksenohjaajaksi.

Perustutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisten

suosiossa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös kalanjalostajan,

kalanviljelijän ja kalastusoppaan ammattitutkinnot. Oppisopimuskoulutus

on myös mahdollista toteuttaa.

Lue lisää koulutuksesta

 

Työllisyystilanne 

Kalatalousalalla työskentelee noin 2 400 henkilöä. Alalla on paljon

sivutoimisia työntekijöitä ja kausittain tehtäviä töitä.

Ammattikalastajarekisterissä on noin 2 500 kalastajaa, jotka kalastavat

merialueilla ja sisävesillä. Arviolta noin 800 kalastajaa hankkii

päätulonsa kalastamalla. Pelkästään kalastuksesta elantonsa saavia on

muutama sata. Monilla ammattikalastajilla on jokin toinen ammatti

esimerkiksi maa- ja metsätalouden puolelta.

Vesiviljelijät (kalankasvattajat, kalanviljelijät) tuottavat sekä ruokakalaa

että kalan ja ravun poikasia luonnonvesiin istutettavaksi ja

ruokakalalaitoksille jatkokasvatusta varten. Vesiviljely työllistää noin 360

henkilötyövuoden edestä.

Kalanjalostuksen parissa työskentelee noin 780-, kalatukkukauppassa

noin 450- ja kalan vähittäiskaupassa noin 490 henkilöä. Kalatalousala

työllistää myös järjestö- ja hallintotehtävissä sekä tutkimustehtävissä.

Tekijöitä, jotka vaikuttavat elinkeinokalatalouden kehitykseen ovat mm.

kotimaisen kalan kulutus, kalakannat, saaliit, markkinahinnat ja

saaliskiintiöt sekä EU:n yhteinen kalastuspolitiikka. Kalanjalostusala

tulee lähitulevaisuudessa mahdollisesti etenemään samoin kuin

siipikarjanjalostuksen kehitys viime vuosina. Kuluttajat ovat alkaneet

suosimaan helposti valmistettavia kalatuotteita. Kun markkinoille tulee

kyseisiä tuotteita enemmän niin kalan käyttö tulee lisääntymään. Tämä

mahdollisesti lisää työpaikkoja kalatuotteita valmistavassa

elintarviketeollisuudessa.